Minä, kirjat ja kahvit
Olen kohta
kuusikymppinen mies Rovaniemeltä. Minulla on yksi vaimo, kaksi
poikaa ja neljä lasten lasta. Syksyllä 2016 sain valmiiksi kirjan
'Tuulinen maa. Kuka surmasi Matti Harmaalan?' Se on dekkarityylinen
kirja, jonka tapahtumat voivat hyvinkin sijoittua vaikka Rovaniemen
tuntumaan.
Tässä blogissa
kerron Tuulisesta maasta ja myös lukemistani kirjoista ja siinä
ohessa kerron juomastani kahvista. Voi olla, että tätä kautta
avautuu blogin lukijalle joitakin ikkunoita elämääni. Blogissa
kerron mitä nyt luen ja esittelen aiemmnin lukemiani, mutta kaivan
kirjahyllyistäni ja muistoistani esille myös monia vanhoja kirjoja,
jotka ovat jääneet mieleen vuosien varrella.
Suhteeni
kirjoihin
Muistan vieläkin
ensimmäisen kirjan, jonka luin. Muistan vieläkin koulukaverin, joka
vei minut ensimmäisen kerran kirjastoon. Siitä se alkoi!
Koulurepussa oli
yleensä enemmän kirjaston kirjoja kuin koulukirjoja. Ja täytyy
myöntää, että niitä kirjaston kirjoja tuli enemmän luettuakin.
Siinä elämän vaiheessa se ei liene ollut kaikilta osin hyvä
ratkaisu. Toisaalta se ratkaisu sitten avasi koko ajan uusia
maailmoja silmien eteen, ja se oli hieno juttu.
Sen jälkeen kun
kaksitoistavuotiaana astuin ensimmäisen kerran kirjastoon, on
käsieni ja silmieni kautta kulkenut lukematon määrä mitä
erilaisempia kirjoja. Kirjat ovat olleet kuin matka, jonka olen
kulkenut ja maisemat ovat tosiaankin matkan varrella vaihdelleet!
Pitkään minulla
oli linja, että kirjastossa pitää käydä vähintään kerran
viikossa. Nykyään olen siitä periaatteesta hieman lipsunut, mutta
sanon silti, että yksi parhaista palveluista mitä suomalainen
yhteiskunta kansalaisilleen tarjoaa, on kirjasto.
Minun on vaikea
kuvitella elämääni ilman kirjoja. Niin tärkeitä ne minulle ovat.
Suhteeni
kahviin
Nuoruudessa olin
tiukka teen juoja. Jossain vaiheessa sorruin kuitenkin kahviin ja nyt
tee jäi vähemmälle ja vähemmälle. Joitakin vuosia sitten
huomasin, että kahvi on muutakin kuin kostariikaa ja suhteeni
kahviin ja sen määrään muuttui oleellisesti. En ole mikään
kahvifriikki, mutta hyvä kahvi on iso osa päivääni. Siksi meillä
on aina kaapissa eri kahvimerkkejä tyrkyllä ja 18 erilaista
kahvinkeitintä keittiön hyllyssä.
Usein meillä
valmistetaan päivän mittaan kahvia ainakin kolmella erilaisella
keittimellä. On ollut kostariikan jälkeen hieno löytö huomata,
että kahvi tosiaankin maistuu erilaiselta riippuen mistä paketista
ne böönat ottaa ja millä keittimellä sen kahvin valmistaa.
Päivässä voin
juoda kahvia hyvinkin 10 pientä mukillista (se on alaraja) ja nautin
niistä jokaisesta. -Äläkä vaan sano, että tuo on jo liikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti