Tammikuun lopussa kirjoitin lukemistani Vilmois Kondorin kirjoista Budapestin varjot ja Budapestin vakoojat. Kondorin kirjoja lukiessa haroin muistisolujani miettien, että
mitähän muuta unkarilaista sitä on vuosien varrella tullut
luettua. Ensiksi tuli mieleen tietysti kaikki Unkarin ja Budapestin
matkaoppaat, mutta lienevätkö edes unkarilaisten kirjoittamia?
Löytyihän
sieltä muistin perukoilta tietysti Egerin tähdet. Muistini tulosti
minulle, että ensin tuo kirja loi luotaantyöntävän vaikutuksen
tyylillään ja paksuudellaan. Alkukangertelun jälkeen luin sen
melko nopeasti läpi, vaikka sivuja olikin 500.
Selasin
tässä nettiä ja löytyyhän tuo kirja Rovaniemen kirjastostakin.
Ensimmäisellä lukukerralla löysin Egerin tähdet kirpputorilta,
mutta se ei kuitenkaan saanut pysyvää kotia meiltä. Lukemisen
jälkeen annoin sen suositusten kera eteenpäin. Tiedä sitten onko
lahjan saaja sen lukenut?
Sen
verran positiivinen maku tuosta kirjasta aikoinaan jäi, että hain kirjan ihan tätä blogia varten kirjastosta. Kahlasin sen pikalukuna vielä uudelleen.
Kirjailija Géza Gárdonyi on kuollut jo 1922, joten aika vanhasta kirjasta tässä on kysymys. Suomeksi se käännettiin kuulemma jo 1926 ja sitä mainostettiin nuorisoromaanina. Jos tuo sana tarkoittaa seikkailuja ja jännitystä, niin olkoon sitten nuorisoromaani. Historiallinen romaani kyllä olisi osuvampi kuvaus tälle kirjalle. Se kertoo 1500 luvun puolivälin Unkarista ja huipentuu Egerin linnan taistelukuvaukseen. 1552 turkkilaiset piirittivät Egeriä, joka sijaitsee Unkarin pohjoisosassa.
Kirjan sivut ovat sankareita täynnänsä. Historiankin tuntemia
heistä ovat ainakin Gergely Bornemissza ja István
Dobó, jotka johtivat linnan puolustusta. Tietysti hyvässä kirjassa
ja oikeassa elämässäkin täytyy sankareina olla myös naisia ja
niinpä tämänkin kirjan henkilögalleriasta heitä löytyy.
Taistelua
linnan muureilla kuvataan kirjassa yksityiskohtaisesti ja
ymmärtääkseni myös pitkälti historiaa ja aikansa todellisuutta
kunnioittaen. Turkkilaiset eivät tällä kertaa onnistuneet linnan
valtauksessa, mutta myöhemmin kaupunki jäi turkkilaisten haltuun
lähes sadaksi vuodeksi.
Jollakin saattaa herätä kysymys, että mitä ihmettä turkkilaiset tekivät Unkarissa
saakka?
No,
ei se Unkarissa silloin sen kummempaa ollut, kuin ovat nykyisetkin
sodat ja valtapyrkimykset. Taustalla voi näyttää olevan uskonto.
Egerin aikana kristillisyys ja islam, mutta lopulta kaiken taustalla
taisi olla pitkälti myös suurten johtajien henkilökohtaiset
pyrkimykset ja kaikesta piittaamaton sotahulluus. Näin Unkarin matkailusivusto kertoo Egerin taisteluista:
"Ottomaaniset turkkilaiset, jotka valloittivat Budapestin vuonna 1541, piirittivät Egerin syyskuussa 1552, mutta heidän ei onnistunut vallata linnaa siitä huolimatta, että heitä oli vähintään kuusi kertaa enemmän kuin puolustajia. 40 päivän pituisen piirityksen aikana myös Egerin naiset osallistuivat aktiivisesti puolustukseen. Tämä voitto on keskeinen Unkarin historiassa, ja Géza Gárdonyi teki siitä kuolemattoman romaanillaan "Egerin tähdet"."
"Ottomaaniset turkkilaiset, jotka valloittivat Budapestin vuonna 1541, piirittivät Egerin syyskuussa 1552, mutta heidän ei onnistunut vallata linnaa siitä huolimatta, että heitä oli vähintään kuusi kertaa enemmän kuin puolustajia. 40 päivän pituisen piirityksen aikana myös Egerin naiset osallistuivat aktiivisesti puolustukseen. Tämä voitto on keskeinen Unkarin historiassa, ja Géza Gárdonyi teki siitä kuolemattoman romaanillaan "Egerin tähdet"."
Luin
kirjan jo paljon ennen kuin kävimme ensimmäistä kertaa Unkarissa.
Egerissä en ole käynyt, vaikka joku kesä taaksepäin sinne juuri
tuon kirjan vuoksi teki kovasti mieli. Linnan rauniot kun siellä on
edelleenkin. Sopivaa majoitusta kaupungista meille ei silloin löytynyt ja
niinpä Eger jäi vielä käymättä.
Eri
puolilla Unkaria olemme kuitenkin nähneet jälkiä turkkilaisten ajasta ja
niin siellä liikkuessamme tämän kirjan tarina nousee aina
uudelleen mieleen. Yksi hieno paikka, jossa turkkilaisten aika on
edelleenkin näkyvissä, on kaupunki nimeltä Pecs. Taidanpa laittaa
tähän kuvan sieltä. Olimme siellä kesällä 2013.
Turkkilaiset rakensivat aikoinaan tämän moskeijan Pecs'iin. Rakentamiseen käytettiin paikalla sitä ennen olleen kirkon rakennuskiviä. Sitten kun Turkin aika Unkarissa päättyi, moskeija muutettiin kirkoksi. Siinä se on kaupungin keskusaukiolla muistuttaen 1500-1600 luvun turkkilaisajasta. |
Egerin
tähtiä haluan suositella erityisesti historiasta kiinnostuneille
lukijoille. Historia tulee tässä silläkin tavalla lähelle, että
viime aikoina Unkari on käynyt omaa "taisteluaan" oman
aikamme kansainvaelluksen pyörteissä. Turkkikin on kuvassa mukana,
sillä sitä kauttahan tuo pakolaistulva on pitkälti tullut. Nyt Unkarin oli helpompi sulkea rajansa tulijoilta kuin Egerin tapahtumien aikana 1500-luvulla. Saa nyt sitten nähdä mitä tämä kevät 2017 tuo tullessaan noiden pakolaisten suhteen.
Unkarissa
niin kuin Turkissakin on nousussa myös vahva kansallistunne. Se on
sitä samaa mikä Egerin tähdissäkin tulee esille. Tai vaikka
nykyisen Budapestin Sankarien aukiolla.
Suositella
voin tätä kirjaa myös jos haluat kiinnittää Unkarin matkaasi
hivenen enemmän tuon maan historiaa. Budapestista ei ole pitkä
matka Egeriin. Siellä olisi turistille mukava kirjakohde
tutustumista varten.
Gárdonyi,
Géza: Egerin tähdet, Gergely Bornemisszan elämä.
Kääntäjä Yrjö Liipola.
Kääntäjä Yrjö Liipola.
506
sivua
Librum
Oy. 1983
En tiedä, olenko lukenut muuta unkarilaista, mutta joskus vuosia sitten jostain alesta tuli ostettu Sandon Kopacsin Unkarin murhenäytelmä. Se oli ankeaa luettavaa ja olisi voinut jäädä lukemattakin. Joku ankea tapahtuma kirjasta on yhä muistissa. Isännän kotona aikanaan vieraili unkarilaisia vieraita ja he puolestaan siellä. Muistinpa nyt, että löytyyhän meiltä unkarilainen virsikirjakin. Joku vieras sen oli sen tuonut.
VastaaPoista