On mukava, että kaupunkiimme on tullut maahanmuutajien matkassa muutamia etnisiä kauppoja. Niiden valikoimista löytyy paljon sellaista ruokatavaraa, joita ei kookaupoista ja ässämarketeista löydy.
Syksyllä kävin yhdestä etnisestä katsomassa minkälaista kahvia siellä on myynnissä. Myyjä pani likoon koko suomen kielen osaamisensa ja esitteli kauppansa kahvivalikoiman. Eihän se suuren suuri ollut, mutta sen verran, että ihan valita piti minkä paketin sieltä ostaisi.
Mukaan lähti libanonilainen Alrifai kahvi, joka oli maustettu kardemummalla. Paketin tekstin mukaan tämä kahvipavut itsessään ovat lähtöisin Brasiliasta, mutta arabian kielinen teksti kertoo Alrifain firman libanonilaisista juurista.
Kotiin tultuani avasin paketin ja pikainen tutkiminen vahvisti sen mitä olin jo valmiiksi ajatellut: todella hienoksi jauhettua kahvia. Sellaista turkkilaistyylisen hienoa... niinku pulveria. Ihan mutua.
Tuoksu... mitä sanoisi? Vanha ja tunkkainen. Kardemumman tuoksu on piilossa tai ei vain nouse esiin tuosta tunkkaisesta tuoksusta.
No, keitin heti kuitenkin pari kupillista mokkapannulla. Laitoin vain tuota pulveria, en muuta. Juomatta se jäi. Kardemumma kai se oli, joka antoi kahville niin erikoisen ja vahvan maun, että en pystynyt sitä juomaan.
Ensi yrityksen jälkeen olen käyttänyt tuota Alrifaita mausteena tavallisen kahvin seassa. Yksi kolmasosa tai yksi neljäsosa Alrifaita ja loput muuta. Alkuun se oli mukavan erilainen kahvikokemus, mutta tuolla käytöllä sen kulutus oli liian vähäistä. Loppua kohti maku meni jo tosi huonoksi ja niin heitin sen roskiin vaikka muutaman makukahvin siitä olisi vielä saanut. Avattu paketti ei tietystikään kestänyt ylipitkää säilytystä ja happanihan se.
Roskiin se jouti siksikin, että vaimo keitti tässä joku päivä sitten kahvin Zoegasta ja lisäsi siihen böönien sekaan vähän kardemummaa suoraan maustehyllystä. Olipahan hyvää, paljon parempaa kuin Alrifai ja homma oli sillä valmis. Roskiin vain.
Tänään kävin Lapinkävijäntien aasialaisessa kaupassa ja löysin sieltä vietnamilaista kahvia. Olin siihen törmännyt jo aikoja sitten netissä ja jo silloin ajattelin, että tuota haluaisin maistaa.
Se nettitörmäys kahviin tuli siitä kun löysin Kontin kirpparilta vietnamilaisen kahvikeittimen tai paremminkin suodatuslaitteen, niin sanotun Phin-suodattimen. Sitä suodatinta netissä ihmetellessä näin esittelyn tuosta Trung Nguyen -kahvista. Nyt paketti sitä odottaa keittiön hyllyllä. Lähipäivinä tuo kahvi testataan tuon phin-suodattimen kanssa.
Täältä löydät ostamani Trung Nguyen Gourment Blend kahvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti