Suomi 100 vuotta – 100 kirjaa hyllyssäni ja yksi seinällä. Kirjat 1-10.

Istun huoneessani, jossa kolmella seinällä on kirjahyllyjä. Kahdella seinällä kattoa myöten ja ikkunaseinällä ikkunan alareunaa myöten. Edessäni työpöydällä on tietokone ja näppäimistö. Pöydällä on 24 kirjaa epämääräisessä pinossa. Tuolin vieressä lattialla on 41 kirjaa kolmessa eri kasassa. Huoneen nurkassa kolme laatikollista Tuulinen maa -kirjaa. Tässä kirjojen ympäröimänä on oikein hyvä istua.

Pitäisi tehdä inventaario noista kirjoista. Kun poikani olivat pieniä, he halusivat numeroida silloiset kirjani vähän samaan tyyliin kuin olivat kirjastossa nähneet. Teipillä he laittoivat jokaiseen kirjan selkämykseen numerolapun. Siitä listauksesta on aikaa kaiketi lähes 25 vuotta, mutta vieläkin muutama silloin listattu kirja on hyllyssä.

Kun Suomi nyt täyttää 100 vuotta, niin ajattelin listata tässä alkuvuodesta 2017 tähän 100 minulle tärkeää kirjaa hyllyistäni. Ne eivät toki tule listaan tärkeysjärjestyksessä, mutta jossain järjestyksessä kuitenkin. Tai ehkä laitan listan alkuun kolme minulle tärkeintä kirjaa ja jatkan sitten siitä jossain järjestyksessä. Aloitan listan tekemisen tuosta pöydän kulmalla olevasta kasasta ja siirryn pikkuhiljaa kauemmas selaten kotini kirjahyllyjä.

Tässä listan kymmenen ensimmäistä:

1) Raamattu. Monta eri versiota ja kielissäkin löytyy ainakin suomi, englanti, ruotsi, heprea, kiina ja mbula ja arabia. Osa on koko Raamattuja, osa vain Uusi testamentti -versioina. Kaikkiaan niitä lienee kolmisenkymmentä.

2) Esa Pikkumäki: Tykkimies ja valkoinen ratsu. 2013 syksyllä sain valmiiksi kirjan muotoon isäni sotatarinat. Monestakin syystä minulle tärkeä kirja. Palataan tähän jossain blogipäivityksessä tarkemmin.

3) Esa Pikkumäki: Tuulinen maa. Kuka surmasi Matti Harmaalan? Pakkohan tämä on listalle ottaa.

4) Lauri Hirvensalo: Maapallon eläinkuvasto. Tätä vuoden 1936 Maapallon eläinkuvaston painosta tulee katseltua ihan joka päivä. Sen parhaat sivut on nimittäin liisteröity keittiömme seinälle tapetiksi. Siihen käytettiin 225 sivua tästä kirjasta, jonka kauniit mustavalkoiset kuvat saivat meidät innostumaan tapetoinnista. Lasten lapsille tämä on mieluinen tapa pitää kirja esillä.

Vaimon blogikirjoitus tästä tapetista löytyy täältä.

5) Mikko Aalto: Lemmin ja emmin. Tekijän nimi alkaa A:lla ja niin tämä on hyvä ottaa listalle tähän alkupäähän. ”Kirja rakkaudesta, seurustelusta ja seksistä.” Niin kannen teksti kuvaa sisältöä. Kirja on vuodelta 1987 ja ostettu Jurvan kunnankirjaston poistomyynnistä.

6) Pekka Aukia: Parisuhde kukkimaan. 1999. Takakannen teksti kertoo kirjasta: ”Iloinen sanoma parisuhteessa kipuileville: suhde kannattaa eheyttää elinvoimaiseksi”.

7) Larry Christenson: Kristitty perhe. 1974. Ensimmäisiä tämän aiheen kirjoja minulle siinä vaiheessa kun perheen perustaminen oli ajankohtainen. Mitähän tästä nyt sanoisi jos lukisi uudelleen?

8) John Gray: Miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. 1995. Tätä tuli aikanaan luettua tarkasti. Nyt avasin sen ja sivun 166 otsikko pani miettimään. Se oli ”Nainen kaipaa tunteiden arvostusta ja mies tunnustusta.” Siinähän se on sanottu! Gray on kirjoittanut useammankin parisuhdekirjan.

9) Petri ja Marianne Välimäki: Rakkaus ja rakastelu. 2005. Vielä tämä listalle tuosta avioliittoa käsittelevien kirjojen hyllystä. Laskin sen osaston kirjat: 65 kirjaa. (Älä turhaan pelästy: en ole lukenut niitä kaikkia.) Petrin ja Mariannen kirjan perusta on kristillisissä arvoissa ja kristillisessä avioliittokäsityksessä. Ihan suosittelen vaikka kirjassa onkin punaiset kannet. Ota ja lue.

10) Antti Tuuri: Rukajärven aika. + melkoinen kasa muita Tuurin kirjoja. Rukajärven aika kiinnostaa jo siksi, että oma isäni oli sodan vuodet sillä rintamalla. Tuuri on yksi tämän ajan parhaita suomalaisia kirjoittajia. Hänen kirjojensa aiheisiin sisältyy tuo ’Suomi 100 vuotta’ todella hyvin. Tuuri kiinnostaa siksikin, että hän on kaukaista sukua minullekin – se selvisi Passin suvun sukuselvityksestä. Saara Jeremiaantytär Iso-Passi on niin minun kuin Tuurinkin iso-iso-iso-iso-iso-iso-iso-isoäiti tai jotain sellaista. Saara oli syntynyt 1728 Kauhavalla. Jotta sukua ollaan.

Tuo vuosiluku kirjan nimen perässä on kirjan julkaisuvuosi...jos se jotakin kiinnostaisi.