Kahvinkeiton salaisuudet

Jokaisella lienee kokemuksensa huonosta kahvista. Yleensä huonoksi sanotaan joko liian laihaa tai liian vahvaa kahvia. Olen itsekin saanut molempien tyylisuuntien kahveja. Siitä kahvista, jota voi värinsä puolesta ihan hyvällä omallatunnolla luulla teeksi, ei tarvitse paljoa sanoa. Siitä ei yksinkertaisesti voi paljoa sanoa, koska kahvin oleellisinta osaa - kahvia - siihen on niin säästeliäästi käytetty.

Vahvimman kahvini olen saanut noin 30 vuotta sitten jossain tienvarren mökissä Ruotsin pohjoisosassa. Se oli Pajalan tienoilla vähän ennen sitä kohtaa jossa pohjoiseen menevä tie ylittää Torniojoen.

Sade yllätti meidät, kun teimme matkaa polkupyörillä pohjoiseen. Pysähdyimme tien varteen suurten puiden suojaan odottamaan kuuron ohimenoa. Naapurimökin portaille ilmestyi vanha ukko, joka viittelöi meitä tulemaan tupaan sadetta pitämään.

Pikkasen epäröiden menimme ja kohta jo istuimme tuvan pöydän ääressä edessämme kupilliset juuri keitettyä kahvia. Olihan se kokemus! Ensinnäkin ukon ystävällisyys, toiseksi tuvan siivottomuus ja kolmanneksi kahvin sakeus.

Kahvi ei siis ollut vain vahvaa, vaan se oli sakeaa. Jälkeenpäin naureskelimme, että siinä liemessä pysyi lusikka pystyssä ilman tukea. - No, ehkä liioittelimme tuossa arviossa, mutta kyllä se kahvi oli bööniä säästelemättä keitetty. Se on mielessä vieläkin vaikka sen juonnista onkin jo 30 vuotta.

Hyvän kahvin salaisuus pitää sisällään monia asioita puhtaudesta kahvin merkkiin ja laatuun, valmistustapaan ja lopulta vielä sen juomiseen saakka. Kaikella on merkityksensä hyvän kahvin salaisuudessa.

Joku aika sitten luin artikkelin (mistä? en vaan muista!) Amerikoissa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan kahvi maistuu parhaimmalta sinisestä kupista juotuna. Ei siis riitä, että kahvi olisi jotakin kallista merkkiä, ei riitä kahvipannun puhtaus ja veden laatu, vaan tarvitaan sininen kuppi tai muki parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Minun oli siihen tutkimuksen tulokseen helppo yhtyä, sillä juon itsekin mieluiten kahvini sinisestä mukista. Vaalean sinisestä siis. Se on kalajokisen Iso-Pahkalan keramiikkaverstaan valmistama muki. Ei suuren suuri, mutta sopivan kokoinen kyllä. Käteensopiva.

Siinä Iso-Pahkalan kahvimuki, josta kahvi maistuu parhaimmalta.
Havana oli kyllä minun makuun surkea kahvi. Se ei
maistunut hyvältä edes tuosta mukista juotuna.

Tee siis testi. Keitä pannullinen kahvia ja jaa se keittiökaapistasi löytyviin erivärisiin kahvikuppeihin. Jos siellä ei ole sinistä kuppia niin käy kaupasta ensin se ostamassa. Sitten maistelet kaikista. Sellaisia pieniä hörppyjä vain!

- Olehan nyt ihan rehellinen! Eikö vain sinisen kupin kahvi maistukin parhaalta?